Työehtosopimus
Työehtosopimus eli TES on ammattiliiton (tai liittojen) ja työnantajaliiton neuvottelema sopimus kyseisen alan työntekijöihin noudatettavista työnteon ehdoista. Sopimukset ovat yleensä toimialakohtaisia, eli ne kattavat esimerkiksi rahoitusalan, tietotekniikan palvelualan tai rakennusalan toimihenkilöiden työehdot.
Työehtosopimus on sovittu aina työntekijän eduksi – sovitut ehdot (esim. palkka) ovat vähimmäisehtoja, joita työnantaja ei voi alittaa. Sen sijaan työehtosopimusta paremmista ehdoista työntekijä ja työnantaja voivat sopia keskenään.
Työehtosopimus voi olla joko normaali- tai yleissitova. Normaalisitova työehtosopimus sitoo sopimuksen solmineiden ammattiliitojen jäseniä sekä niitä työnantajia, jotka kuuluvat työnantajaliittoon. Yleissitova työehtosopimus sen sijaan sitoo myös järjestäytymättömiä työnantajia ja niiden palveluksessa olevia työntekijöitä. Jos työehtosopimuksen piirin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä, työehtosopimus on automaattisesti yleissitova. Yleissitovuuden vahvistaa työministeriön yhteydessä toimiva työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Riitatilanteissa asian ratkaisee työtuomioistuin.
Työehtosopimukset solmitaan määräajaksi, yleensä 1-3 vuodeksi kerrallaan. Sopimuskauden aikana vallitsee työrauha: sopimukseen tai sen osiin kohdistuvat työnseisaukset ovat tällöin kiellettyjä. Työehtosopimuskauden jälkeen työnseisaus on sallittu, mutta siitä tulee ilmoittaa sekä valtakunnansovittelijalle että vastapuolelle viimeistään kahta viikkoa ennen sen toimeenpanoa.
Suomessa on noin 200 valtakunnallista työehtosopimusta, sekä lisäksi ns. talokohtaisia sopimuksia, jolloin ammattiliitto ja yksittäinen yritys keskenään neuvottelevat työehtosopimuksen. Työehtosopimus velvoittaa työnantajia ja työntekijöitä noudattamaan sopimuksen määräyksiä ja sopimusosapuolia valvomaan niiden noudattamista.
Työehtosopimusten taustalla on työlainsäädäntö. Työehtosopimuksilla täydennetään lakia tai sovitaan joistain lain kirjauksista toisin (yleensä työntekijän kannalta paremmin). Työehtosopimuksissa voi myös olla määräyksiä, joihin lainsäädännössä ei ole lainkaan otettu kantaa, esim. matkakorvaukset, lomaraha, sairausajan ja äitiysvapaan palkka.
Työehtosopimuksen tärkein osa on monesti palkkasopimus, jossa määritellään vähimmäispalkat. Suomen lainsäädäntö kun ei tunne vähimmäispalkkaa, tulee vähimmäispalkat työehtosopimuksista. Työehtosopimuksessa mainitut vähimmäispalkat ovat nimensä mukaisesti vähimmäispalkkoja, joita työnantaja ei voi alittaa.
Mennessäsi töihin tutustu oman alasi työehtosopimukseen. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät internetistä Valtion säädöstietopankki Finlexistä.
