Työsopimus Työehtosopimus Muut lait ja sopimukset Työsuhdeongelmien ratkaiseminen	Luottamusmies Palkkaus Työttömyysturva

Palkkaus

Palkkaa tehdystä työstä

Työntekijälle kuuluu maksaa palkkaa tämän tekemästä työstä. Lähtökohtaisesti palkkaa maksetaan vain tehdystä työstä, poikkeuksena sairasajan palkka (ks. sairausajan palkka alla) ja työsopimuslaissa mainitut tilanteet joissa työnteko on estynyt (Työsopimuslaki 2 luku 12 §).

Palkka perustuu kyseisen toimialan palkkatasoon ja työn vaativuuteen. Myös markkinatilanne saattaa vaikuttaa työnantajan palkanmaksukykyyn ja -haluun: jos työmarkkinoilla on pulaa tietyistä asiantuntijoista, saattavat työnantajat suostua suuriinkin palkkatoivomuksiin toisin kuin tilanteessa, jossa samoista asiantuntijoista on ennemminkin ylitarjontaa. Yksityisellä sektorilla palkkataso on pääsääntöisesti korkeampi kuin julkisella sektorilla (valtio, kunnat).

Palkka voi olla muutakin kuin rahaa, esimerkiksi puhelinetu, asuntoetu, autoetu, lounassetelit tai muu sellainen hyödyke, jolla on rahallista arvoa.

Osa-aikatyöntekijä on oikeutettu työpanoksensa mukaiseen palkkaan. Osa-aikaisiin työntekijöihin ei saa pelkästään osa-aikaisuuden perusteella soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin kokoaikaisiin. Osa-aikatyön palkka perustuu suhteellisuusperiaatteeseen: osa-aikaisen työntekijän palkka määräytyy tuntimäärän mukaisena osuutena kokoaikaisen työntekijän palkasta. Jos kokoaikaisen työntekijän työpäivän pituus on kahdeksan tuntia, neljän tunnin työpäivää tekevän palkka on 50 % kokoaikaisen palkasta, kuusi tuntia työskentelevän 75 % jne.

Palkan perustana työehtosopimus

Palkan perustana on työ- tai virkaehtosopimus, jossa on määritelty kyseisen alan vähimmäispalkat. Laissa ei ole määritelty mitään minimipalkkaa (ks. Työsopimuslaki 2 luku 10 §).

Vähimmäispalkoista ja niiden korotuksista neuvotellaan alakohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa tai tulopoliittisen kokonaisratkaisun eli TUPO:n yhteydessä. Jälkimmäisessä tapauksessa on kyse yleiskorotuksesta, jolla tarkoitetaan tuposopimuksessa sovittua euro- tai prosenttimääräistä palkkojen korotusta, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville. Yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän ei tarvitse tehdä palkankorotuksen suhteen mitään toimenpiteitä, vaan työnantaja on velvollinen tekemään sopimuksen mukaisen palkankorotuksen työehtosopimuksen määräämänä ajankohtana automaattisesti.

Suurin osa palkansaajista on jonkin työehtosopimuksen piirissä. Työehtosopimuksen sitovuus perustuu joko yleissitovaan työehtosopimukseen kyseisellä alalla, tai työnantajan järjestäytymiseen asianomaisen alan työnantajaliittoon. Yleissitova työehtosopimus tarkoittaa sitä, että myös yrityksen, joka ei kuulu kyseisen alan työnantajaliittoon, tulee noudattaa työehtosopimusta omassa toiminnassaan. Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen, asianomaisella alalla edustettavana pidettävä työehtosopimus. Työehtosopimuksen yleissitovuuden ratkaisee sosiaali- ja terveysministeriö.

Työehtosopimuksessa määritellyt palkat ovat aina vähimmäispalkkoja, jota työnantaja ei saa alittaa. Sen sijaan suuremmasta palkasta voidaan aina sopia.

Mikäli työpaikalla ei ole noudatettavaa työehtosopimusta, tulee työntekijälle maksaa työsopimuslain nojalla tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Palkan kohtuullista voidaan tällöin arvioida vertaamalla sitä kyseisellä alalla yleisesti vallitsevaan palkkatasoon. Kohtuuttomia palkka- ja muita työehtoja voidaan tarvittaessa kohtuullistaa tuomioistuimessa.

Palkanmaksu

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin ole sovittu. Palkanmaksupäivästä on monesti sovittu tarkemmin työehtosopimuksissa. Tuntipalkkalaisten palkka tulee maksaa kaksi kertaa kuukaudessa, kuukausipalkkalaisten kerran kuussa. Osa palkasta voidaan maksaa myös palkkaennakkona, joskaan työnantajalla ei ole tähän mitään velvollisuutta olemassa. Palkka on maksettava tai se on oltava nostettavissa palkan erääntymispäivänä; mikäli palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, tulee palkan olla maksettu lähinnä edeltävänä arkipäivänä.

Työnantajan on palkanmaksun yhteydessä annettava työntekijälle palkkanauha tai muu kirjallinen selvitys, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Tavallisen peruste on aikapalkka (tunti, kuukausi), jolloin palkka maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella. Palkka voi myös olla suorituspalkka, jolloin palkkaa maksetaan tietyn työsuorituksen mukaisesti esim. urakkapalkka tai provisiopalkka. Yritys voi myös maksaa tulospalkkiota perustuen esimerkiksi yrityksen liiketaloudelliseen menestykseen tai palvelun laadun parantumiseen. Tulospalkkion suuruus on yleensä 1-5 % peruspalkoista.

Myös muut työsuhteeseen kuuluvat edut, kuten auto-, matkapuhelin-, lounas- tai asuntoetu ovat osa palkkaa ja näin ollen verotettavaa tuloa.

Sairausajan palkka

Lain mukaan työntekijä on oikeutettu palkkaan myös sairauspäivien ajalta (Työsopimuslaki 2 luku 11 §). Sairauspäivillä tarkoitetaan sairaudesta tai tapaturmasta johtuvia poissaoloja työstä.

Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja siitä seuraavalta yhdeksältä (9) arkipäivältä. Tämän jälkeen työntekijälle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Alle kuukauden työsuhteessa sairausajan palkka on puolet normaalipalkasta.

Edellytyksenä sairausajan palkanmaksulle on, että työntekijä ilmoittaa viipymättä sairaudestaan ja siitä, milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän, työnantajalle. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, käytännössä lääkärintodistus. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Työehtosopimuksessa voi olla sovittu laista poikkeavia määräyksiä sairausajan palkanmaksusta.

Palkkatoive

Työpaikkailmoituksissa pyydetään usein esittämään palkkatoive. Sen määrittely saattaa tuntua usein vaikealta. Ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen palkkaneuvontaa sekä tietoa jäsenten keskiansioista ja työehtosopimusten vähimmäispalkoista. Palvelu edellyttää usein kuitenkin liiton jäsenyyttä.

Opiskelijaunionista voit pyytää apua palkkatoiveen määrittämiseen taustaliittojemme toimialoilta. Tietomme perustuvat kunkin alan voimassaoleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

Palkan alentaminen

Työnantaja ei voi yksipuolisesti päättää palkan alentamisesta. Poikkeuksena tästä säännöstä on tilanne, jossa palkan alentaminen yhdessä muiden käytettävissä olevien saneeraustoimien kanssa on välttämätöntä taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tällaisessakaan tapauksessa palkka ei voi olla pienempi mitä kyseisen alan työehtosopimuksessa määrätään.