Työsopimus Työehtosopimus Muut lait ja sopimukset Työsuhdeongelmien ratkaiseminen	Luottamusmies Palkkaus Työttömyysturva

Työsuhteeseen vaikuttavat lait ja sopimukset

Työsopimus ja työehtosopimus ovat työelämän kaksi tärkeintä sopimusta. Niiden lisäksi työsuhteeseesi vaikuttaa joukko muita lakeja ja sopimuksia, tavalla tai toisella.

Laki yhteistoiminnasta yrityksessä

Uusittu Laki yhteistoiminnasta yrityksessä astuu voimaan 1.7.2007

Lain tarkoituksena on edistää yrityksen ja sen henkilöstön välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Lakia sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.

Laissa on määritelty tiedot, jotka työnantajan tulee antaa henkilöstöryhmien edustajille koskien yrityksen taloudellista tilaa, palkkatietoja, työsuhteita sekä ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteita. Lisäksi laissa on määräykset koskien neuvotteluja ja sopimuksia sekä toimintaperiaatteet tilanteisiin, jolloin työvoiman käyttöä aiotaan vähentää tai liike tullaan luovuttamaan toiselle omistajalle.

Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta

Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Työnantajan on:

- toimittava siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä miehiä että naisia
- edistettävä naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin
- luoda yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen sekä miehille että naisille
- kehitettävä työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille
- helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista
- huolehdittava mahdollisuuksien mukaan siitä, ettei työntekijä joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi

Laissa on myös määritelty hyvitykset ja rangaistukset tilanteissa, joissa työnantaja on rikkonut lain säännöksiä.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

Lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä. Laissa on säädökset työntekijää koskevien henkilötietojen käsittelystä, työntekijälle tehtävistä testeistä ja tarkastuksista (esim. soveltuvuustestit ja huumausainetestit) sekä niitä koskevista vaatimuksista, teknisestä valvonnasta työpaikalla sekä työntekijän sähköpostiviestien hakemisesta ja avaamisesta.

Työaikalaki

Työaikalaissa määritellään työajaksi luettava aika, säännöllinen työaika, säännöllisen työajan ylittämiseen sekä yö- ja vuorotyöhön liittyvät määräykset. Lisäksi laissa on määräykset koskien työntekijälle annettavia lepoaikoja ja sunnuntaityön teettämistä. Työaikalakia sovelletaan työsopimuksen ja virkasuhteen perusteella tehtävään työhön, siis kaikkiin palkansaaja-asemassa oleviin, johtavassa asemalla olevia työntekijöitä lukuun ottamatta.

Työajoista voidaan sopia paikallisesti työaikalain ja työehtosopimusten asettamissa puitteissa.

Vuosilomalaki

Vuosilomalaissa on määräykset koskien vuosiloman pituutta, vuosilomapalkkaa, lomakorvausta sekä vuosiloman pitämistä. Työehtosopimuksissa voidaan sopia vuosilomalakia paremmista ehdoista edellä mainituissa asioissa.

Lomanmääräytymisvuosi on kaikilla toimialoilla 1.4 - 31.3. Vuosiloman ansaitseminen edellyttää työntekoa joko vähintään 14 vuorokautta tai 35 työtuntia kuukaudessa.

Työturvallisuuslaki

Työturvallisuuslaki on yleislaki, jota täydentävät lukuisat eritasoiset työturvallisuusmääräykset; EY-direktiivit, työsuojelua koskevat asetukset ja erityislait sekä työsuojeluviranomaisten päätökset ja ohjeet.

Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisäksi sillä pyritään ennaltaehkäisemään ja torjumaan työtapaturmia, ammattitauteja, sekä muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.

Työantajalla on ensisijainen vastuu työturvallisuudesta. Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan otettava huomioon kaikki, mikä on kohtuudella tarpeen työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveyshaitoilta.

Vaikka päävastuun työturvallisuudesta kantaakin työnantaja, on myös työntekijällä velvollisuus huolehtia omasta ja muiden työturvallisuudesta. Työntekijän on noudatettava riittävää varovaisuutta työnteossaan, ja hänellä on lisäksi velvollisuus ilmoittaa työ- tai suojeluvälineissä havaituista puutteista välittömästi työnantajalle.

Työterveyshuoltolaki

Laki säätelee työnantajan velvollisuutta järjestää työterveyshuolto, sekä työterveyshuollon sisältöä ja toteuttamista. Lain tarkoituksena on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä sekä turvallisuutta ja työntekijöiden terveyttä kuten myös työ- ja toimintakykyä.

Lähtökohtaisesti työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää.

Tapaturmavakuutuslaki

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työssä sattuvan tapaturman varalta. Työtapaturmaksi katsotaan paitsi työssä sattunut tapaturma myös sellainen tapaturma, joka kohtaa työntekijää työstä johtuvissa olosuhteissa, esimerkiksi työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työmatkalla kodista työpaikalle.

Valtio ei työnantajana ole velvollinen vakuuttamaan työntekijöitään. Silti myös valtion työntekijöillä on oikeus tapaturmavakuutuslain veroiseen korvaukseen työtapaturmasta.

Paikallinen sopiminen

Paikallisena sopimisena pidetään:

1) työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta yrityksessä, esim. työsopimuksen solmiminen tai työsuhteen aikana tapahtuvaa solmimista
2) työnantajan ja työntekijöiden edustajan (esim. luottamusmies) välistä sopimista.

Jälkimmäisellä tapauksella tarkoitetaan usein työehtosopimukseen perustuvaa paikallista toisin sopimista. Työehtosopimuksessa on useita määräyksiä, joissa todetaan ”jollei toisin sovita”. Tämä siis tarkoittaa, että kyseisestä asiasta voidaan sopia työpaikalla toisin kuin mitä työehtosopimuksessa on määrätty.

Paikallisesti sovittavia asioita voivat olla esimerkiksi palkkaetujen parantaminen, työaikajärjestelyt, vuosilomat ja lomarahat, toimenkuvat ja tehtävät. Paikallisessa sopimisessa ei pääsääntöisesti voida sopia työehdoista, jotka ovat työntekijän kannalta huonommat kuin mitä työehtosopimuksessa on määrätty. Jos työntekijän ja työnantajan tekemässä sopimuksessa on ehto, joka on ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa, pidetään kyseistä ehtoa mitättömänä. Tällöin sovelletaan työehtosopimuksen määräyksiä.